Hae
Teräsmutsi

Lauantai, jona kävin rajamailla!

Lauantai, jota en unohda. Lauantai, jona elämä pysähtyi. 

Aamulla heräsin kepein mielin, olin tuntenut pitkästä aikaa mitä tarkoittaa välittäminen ja kosketus. Lauantai-aamuna kaikki oli kaunista ja kevyttä. Tuo lauantai oli kalenterissa merkittynä kolmen koplan ajaksi. Suvun naisten kokoontuminen, naurua ja iloa. Tällä kertaa oltiin suunniteltu teatteri-näytöstä sekä pientä maaseutu-matkailua. 

Vähänpä tiedettiin kukaan, että kaikki romahtaisi ja tuo lauantai jäisikin muistoihin täysin erilaisuudellaan. 

päivä, jolloin mun elämä heitti voltin. tai kaksi.

Näytös ehti alkaa ja väliaikakin humpsahti kuin vettä vain. Esityksen lähestyessä loppua näytin seureellemme, että nyt on huono olo joka iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. En omaa normaalia oksennusrefleksiä, joten pahoinvoiminen on yleisesti kuvattuna tuskaa. Poistuin vauhdilla katsomosta, tässä kohtaa kiitos järjestyksenvalvojille ja henkilökunnalle, he saivat kannateltua minut pois jäätävästä väkijoukosta. Jossain tässä kohtaa muistikuvani alkavat olla jo työn takana.

Näytökseen en enää palannut vaan odottelin etäämmällä ja harrastin kilpakarjuntaa. Onneksi tuo näytäs oli jo loppumetreillä eikä tarvinnut odotella yksin vaan mukavan henkilökunnan kanssa. Ihmeteltiin yhdessä oloa ja rajua pahoinvointia. Näytös loppui ja tuntui, että oloni vain paheni entisestään. Istahdin / kaaduin, en muista, liikennemerkin viereen ottamaan hieman lepoa, josta loppuen lopuksi muistikuva on, että ensihoito eli hälyytetty ambulanssi on minut noukkinut kyytiinsä. Kukaan ei tiennyt mitä tulisi tapahtumaan viiden tunnin sisään. Se mitä tapahtui olikin sitten SHOKKI. 

 

yli viikko sairaalassa

Vauhdilla sairaalaan ja pikaisen Acuta pyörähdyksen jälkeen teho-osastolle. Hätäleikkauksia ja pitkät päivät osastolla. Niistä koostui mun reissuni, mutta kaikkea tätä ennen kävin rajamailla ja opin arvostamaan elämää vieläkin vahvemmin. Jouduttuani hätäleikkaukseen tai juuri sitä ennen tuona lauantai-iltana, menetin tajuntani ja uskon käyneeni kolkuttelemassa jotain portteja. Näky oli päätä huimaava nimittäin näin tutun miehen, enkelin figuurissa ja kädet, jotka päästivät vielä irti. Tuon selkeämpää symbolista kieltä ei voi olla. Uskon, että tuona yönä olen saanut lisäaikaa elämälleni ja elämäni missio on kirjoitettu jo korkeimpiin kirjoihin. Selvisin leikkauksista hengissä, vietin viikon toipuen ja taistellen osastolla 6A, jonka hoitajille olenkin todella kiitollinen, sillä niin neulakammoni kuin sairaalakammonikin ovat hiljentäneet ääntään tuon jakson aikana. Tuon sairaalajakson aikana oma #lauma tiivisti rivejään ja nyt voinkin käsi sydämellä todeta, että pelko yksinjäämisestä niin eron kuin sairauden jäljiltä oli täysin turha. Vuosiin musta tuntuu, että mulla on ympärillä oikeat, aidot ja uskotut tyypit, joiden kanssa en koskaan ole yksin.

 

LOPPUTULEMA

Vielä viisi viikkoa sitten olin täysin terve ja elinvoimainen nuori nainen, joka oli päättänyt ottaa oman elämänsä takaisin. Ero-päätöksen jälkeen tulikin elämään roppakaupalla ohjelmaa, kun keho ilmoitti olevansa sairas. Sain lisäaikaa sairaudelta, jonka olemassaoloa en edes ollut tiedostanut, mutta joka oli vaaninut jo vuosia kehossani. Nyt elän kuin viimeistä päivää ja odotan syyskuun leikkausta innostuneena sekä jännittyneenä. Aivoydinnestekiertohäiriö on ja pysyy ainakin niin kauan kunnes kasvain saadaan pois ja hyvin paljon on mahdollista, että senkään jälkeen ei neste kierrä kuten sen pitäisi. Asian kanssa on vain elettävä ja pyrittävä pitämään paineet alhaisina, elämä mieluisena ja ajatukset kirkkaina. Helppoa -kuin heinänteko, joku voisi todeta.

Tuo lauantai keikautti mun elämän täysin päälaelleen ja just siksi toivoisin, että jokainen arvostaisi aidosti omaa elämäänsä niin paljon, että tekee siitä omien unelmiensa näköistä.  -NYT, eikä sitten joskus. 

 

xx Teräsmutsi 

 

lue myös: kompromissi vai elämä? -ero!

2 kommenttia

  1. Tiitu kirjoitti:

    ♥️ Voimia!

  2. Teräsmutsi kirjoitti:

    Kiitos <3 Jokainen päivä ei oo iisi, mutta arvostan jokaista päivää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *