Hae
Teräsmutsi

Olenko selityksen velkaa?

hetken hiljaisuus blogissa -olenko selityksen velkaa?

Mietin paljon, että avaanko asiaa yhtään vai jatkanko vain blogin kirjoittamista normaalisti. Tuntuisi kuitenkin hurjalta vain jatkaa sen enempiä selittämättä, kun kuitenkin moni teistä on saattanut seurata fiiliksiäni muualla somessa. Siksipä pintaraapaisu miksi en ole julkaissut uusia tekstejä blogin puolella. Onpa hullua, että koen teidän ansaitsevan selityksen, mulla on kuitenkin seuraajia, jotka elää täysillä mukana joka käänteessä siksi tämä tuntuu oikealta.

tunteet pelissä, elän aina satasella

Kun palasin keväällä Espanjassa, tunsin jo silloin sydämeni jääneen sinne. Tämä vaikutti omaan hyvinvointiini taikka sen puutteeseen. Todella vahvana ympäristö-riippuvaisena yritin tukahduttaa tätä tyhjiötä toisella ”riippuvaisuudella” eli seksillä. Keksin selityksiä joka lähtöön. Jokin tökki ja meiltä puuttui kotona kemiat (ja oi kyllä, tiedostan nyt, että tämä on kahden kauppa, joten myös minusta löytyy vikaa). Sain tietää asioita, jotka vuosien jälkeen loukkasivat minua sydämeni pohjasta. Samaan aikaan tiesin, että en enää ole se ”pyhimys” -minäkin olen tehnyt nyt tekoja, jotka saivat miettimään onko tällä suhteella todella vielä annettavaa kummallekin osapuolelle?

kolme tuskaista viikkoa

Kolmen viikon ajan liki joka päivä tunteet heittelivät laidasta laitaan, ensimmäiset päivät ”kriisin” jäljiltä olivat täyttä helvettiä ja oikeastaan kumpikaan meistä ei ollut varma jatkettaisiinko yhdessä. Päivien kuluessa, huutojen kaikuessa ja tunteiden vahvistuessa. Me päätettiin vieläkin jatkaa yhdessä. On ehkä väärin jonkun mielestä sanoa näin, mutta jokaisessa suhteessa on kuoppansa ja vain ainoastaan nousemalla niiden yläpuolelle, hyväksymällä sekä käsittelemällä ne, voi löytää sen mitä etsii. Vahvimman intohimon. Ja jos sinä et suhteessasi tai itsesi kanssa elä löytääksesi juurikin tuon vahvimman intohimon, niin kysy itseltäsi mille elät? Mulle intohimo, himo yleensäkin on se mille elän (muun muassa).

Meidän suhteessa on nyt molemmat tehnyt asioita, jotka on satuttanut tosi paljon, mutta silti näistä oppineina ja näiden tapahtuneiden asioiden taustat tietäen jatketaan yhtdessä. Pettämiselle ei koskaan ole oikeutta, mutta syy sen takaa löytyy aina. Mun vinkki sulle on se, että kuuntele tarkasti mitä puolisosi sulle sanooja toimi sen mukaan. Arvosta puolisoasi nyt ja jokaisessa hetkessä.

Nyt olen takaisin, jälleen oppeja viisaampana ja tekstejä rikkaampana! Jatketaan tätä matkaa himolla yhdessä!

lue myös: LAPSI EI OLE TEKOSYY  

xx Teräsmutsi

2 kommenttia

  1. Ollie kirjoitti:

    Sä oot kyllä hyvä syyttään muita. Kun sä petit, syy oli petetyssä, ja kun sua petettiin, syy oli pettäjän kavereissa. 👌

    • Teräsmutsi kirjoitti:

      Moikka ”Ollie”,

      En missään kohtaa syytä muita omista teoistani. Kaikesta mitä olen tehnyt, otan ja otin täyden vastuun. Ihminen jos pettää selvin päin, tekee hän sen yleensä tarpeesta tai näin itse uskon. Ja näin olemme myös meidän parisuhteessamme keskustelleet.

      Kun minä petin, oli syy, mutta silti ei oikeutta. Kun mua petettiin oli syy, mutta ei oikeutta. Tosin ilmeisestikkään, minua petettäessä hän ei tiennyt tarkalleen mitä halusi, muuta kuin ” halusin vanhempaa”. Oon tosi fiiliksissä siitä, että nyt toinen osapuoli on sitten saanut kokea sen. Kertonee jotain, että toistaiseksi ollaan vielä yhdessä.

      Pus nus ja ihanaa kesää <3

      Teräsmutsi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *