Hae
Teräsmutsi

Ulosottokierre -elämäni pelastus!

Tositarina ulosottokierteestä, nuoren naisen, pienen lapsen äidin silmin. 

 kaksikymppisenä olet Ulosottokierteen oma ja mielenterveys on mennyttä?

Pienestä sporttisesta tytöstä lähtien sain nähdä kuinka laskut jätettiin maksamatta ja siitä seurasi ulosottokierteitä, pikavippejä, joilla maksaa entiset vipit -se oli meidän normaali. En moiti siitä lähipiiriäni, hekin ovat oman raha-tarinansa ”uhreja”. Hehän taistelivat pienin tekohengitys-askelin, mutta söivät silti samaan aikaan korjattua päätä. Omaa rahatarinaa on mahdollista muuttaa, mutta se vaatii tahtoa, tekoja ja ennen kaikkea uskoa. Nuorena, täysi-ikäisyyttä lähestyessäni vannoin itselleni, että hoidan oman talouteni täysin eri tavalla. Mihin sitä sitten päädyttiin? Kuinka ulosotto voi pelastaa?

ennen raskautta kaikki romahti. – tytär herätti!

Huomasin raskauden alkumetreillä olevani samalla polulla kuin lähipiirini. Olin innostuessani ottanut osa-maksuja jopa vaatteista, joita ostin. Ajattelin, että kaikki se mitä minä / tyttäreni tarvitsen nyt tai tulen tarvitsemaan on helppoa ostaa, kun vinguttaa Klarnaa sekä muita vastaavia, lyhentäen sitten minimi-summaa joka kuukausi, miten muutenkaan, kun ei rahaa ollut. Ei mennyt kauaa, kun järkyttävät laskupinot eivät enää edes kotona auenneet, niiden ahdistaessa. Laskupino se vain kasvoi, muistutuksia, karhu-kirjeitä ja osamaksujen irtisanomisia. Olin ostellut vaatteita, laitteita, kenkiä -rahalla jota mulla ei edes ollut. Pahinta oli, että ”nälkä kasvoi syödessä”. Välillä mieheni antoi tekohengitystä, eli nollasi laskujani. Pian homma kuitenkin riistäytyi aivan käsistä.

Samaan aikaan olin kuitenkin pyrkinyt hankkimaan asiakkaita firmalleni, jolla oli uusimmat pelit ja vehkeet sekä pensselit. Toisaalta pelkillä ylioppilas-papereilla, ei mitään mielenterveydelle asiallisia töitä tehdä. (Olisinpa ollut valmis jo silloin Fitlineä varten!)

Ulospäin näytti siis oikein toimivalta touhulta. Asiakkaita ei ilmaantunut, kulut juoksivat yhtä nopeasti kuin Usain Bolt. Olin tehnyt aivan kaikkeni, jotta saisin korjattua aiheuttamani vahingot. Taistelin tuulimyllyjä vastaan, turhaan. Lopulta päädyin salailemaan avoimien laskujen summaa, jopa mieheltäni. Häpesin itseäni, miten ihmeessä saatoin olla siinä tilanteessa, jonka vannoin kiertäväni kaukaa?Lopulta mietin, miten voin ikinä toimia tyttärelleni esikuvana vaurastumisen tiellä, kun omat tapani olivat niin kaoottisia. Ilman koulutusta, ilman työpaikkaa ja muutamakin epäonninen luvattu työpaikka alta vietynä.

Olin aivan loppu -henkisesti ja taloudellisesti.

pelastava käsi

Löysin Varapuun sekä Uskalla Innostua -valmennukset. Päätin, että nyt muuttuu koko homman suunta. Nousen kuopasta ja kipuan niin korkealle, että voin kokemuksillani motivoida ja sparrata sielä kuilun partaalla seisovat kääntämään kokemuksen voitokseen. En todellakaan tiedä mistä sisältäni löysin voiman henkilökohtaisen konkurssin keskeltä alkaa selvittämään ensin Varapuun valmennuksia. Päätin vain, että se on viimeinen oljenkorteni, jonka jälkeen olen antanut kaikkeni.  Kirjaimellisesti viimeiset rahani menivät silloin Varapuulle sekä Fitline -tuotteisiin. Hullua, ehkä. Sain energiaa, bisnesmahdollisuuden sekä oppeja talouteni manageroimiseen sekä huolenpitoon.

Päätin, että jos tuosta kuopasta nousen hengissä, kirjoitan kirjan ja kerron tämän kaikille. -Varoittavana esimerkkinä JA eritoten inspiraationa niille, jotka kamppailee samanlaisten tilanteiden kanssa. Niin paljon oon joutunut kuuntelemaan sanaa ”ei”, milloin ei ole mun aikani, milloinka mussa on potentiaalia mutta silti en pääse xx -paikkaan. Tuosta ”EI” -kaikumisesta haluan kuitenkin kirjoittaa oman julkaisun, sillä uskon myös siihen, että päätöksen avulla kielteisyyskin voi kasvattaa juuri sinun omaa imperiumia.

Kun tyttäreni sitten oli syntynyt ja jo kasvanutkin jonkin aikaa, vanhat velat muistuttivat itsestään. En ollut juossut tarpeeksi kovaa kiinni laskujani, menetin luottotietoni. Siinä samassa olin valmis antamaan kaiken periksi. Sillä minulle on aina opetettu, että ilman luottotietoja ihminen ei ole Y-H-T-Ä-Ä-N M-I-T-Ä-Ä-N. Hienosti se oppi ainakin oli mennyt perille, sillä kohtelinkin itseäni hetken juuri ”en ole yhtään mitään”. Kunnes rakas ystäväni herätti minut toteamalla; ”mikä on nyt pahinta mitä voi tapahtua ja mikä on siinä luottotiedottomuudessa niin kamalaa?” Muutaman päivän hänelle niskoittelin ja ajattelin, että helppo hänen on puhua, hänellä on kaikki kunnossa. Kunnes hän avasi tarinaansa.

today!

Asiat, jotka ovat jo tapahtuneet -niihin et voi vaikuttaa. Ainoastaan tulevaisuuteen voit vaikuttaa. Niimpä tein suunnitelman itselleni, kuinka tänä vuonna laitan henkilökohtaisen talouteni kuntoon, ”kärsin” tuon merkinnän pois ja jatkossa pidän huolta, että tililtä löytyy aina niin paljon rahaa, että voin ostaa vaikka Porschen suoraan. Kun olen nyt nähnyt läheltä kuinka raha-tarina on vahva väline oman talouden sekä vaurastumisen tiellä, olen päättänyt auttaa mahdollisimman monen ylös ahdingosta -menestyjäksi.

Ulosottokierteen päätteeksi menetetyt luottotiedot siis pelastivat minut. Espanjassa ollessamme totesin, että vanhat rästit ovat nyt uo:ssa, keskityn nykyhetkeen, joilla kuittaan velat ja alan elää vapaata elämää. Meidän riidat oli loppuneet puolisoni kanssa, koska hän näki minussa vihdoin sen liekin, jolla tiesi minun etenevän omaan tavoitteeseeni. Totesin hänelle, ”tiedän olen ryssinyt, mutta pidä sä meidät hengissä ja mä hoidan talouteni kuntoon. Palkitsen sut sitten korkojen kera!” Ja hän suostui!

22-vuotias, yhden pienen lapsen äiti, yrittäjä -ilman luottotietoja. Kyllähän se tekee asioista monimutkaisempia, mutta joko keksit keinot pärjäämiseen tai pilaat loppuelämäsikin. Minä valitsin selviytymisen ja tyttärelleni esimerkkinä toimimisen. Olen käynyt pohjalla ja nyt olen nousukiidossa. -Osaan siis auttaa muutkin sieltä ylös, tiedän ne tunteet, kun haluat vain luovuttaa ja piilottaa kaikki laskut muovikassiin ja viedä ne avaamatta roskikseen. Mun ongelmani oli se, että tuloja ei ollut yhtään. Kun taas menoja oli sitäkin enemmän. Kaikki tämä motivoi tekemään rahaa oikeilla motiiveilla.

Tänä päivänä työni on auttaa ihmisiä, kipinöistä roihahtamaan liekkeihin, velkakierteestä vaurastumiseen, pahoinvoinnista hyvinvointiin. Jokainen epätoivon, luovuttamisen ja varsinkin se nousun hetki, on vahvistanut minua ihmisenä sekä opettanut enemmän kuin yksikään koulu jonka olen käynyt.

KIITOS:

Kaisa, sä autoit mua heikkoina hetkinä. Potkit perseelle ja herätit henkiin. Mikään ei lopu jos luottotiedot menee, se on opetus ja siitä noustaan. ”mikä on pahinta mitä voi tapahtua?”

Varapuu, teidän valmennukset sai mut uskomaan, että vielä voin vaikuttaa talouteeni -eikä ole myöhäistä koskaan oppia uutta.

Ilkka Koppelomäki – sun ansiostasi tiedän mitä haluan ja miten saan sen. Kaikesta huolimatta pidän itseäni arvokkaana ja hei me lähdettiin Espanjaan, palattiin perheenä ja muutetaan sinne perheenä.

Rakas -ilman sua, sun tukea ja haliasi niinä hetkinä, kun halusin vajota maan alle. Ilman sua en olisi enää tässä. To the moon and back.

Mun matkani on vasta alussa, mutta halusin kertoa tämän jo nyt, tiedän siellä olevan monen samassa tilanteessa kuin itse olin. Tää on teille!! Uskokaa itseenne,kaivakaa se kipinä sisältänne ja askel kerrallaan laittakaa asiat järjestykseen. 

Luottotietojen menetys hetkellisesti voi pelastaa teidät, itseltäni putosi suuri taakka hartioiltani. Nyt teen täysillä töitä unelmieni eteen ja maksan loput velkani pois, pian ne tiedot on taas kunnossa.

Mä muutin oman raha-tarinani, haluatko säkin muuttaa elämäsi erilaiseksi? Laita viestiä ja katsotaan mitä voidaan yhdessä saada aikaan. 

Kirjoituksellani haluan sanoa, että älä koskaan aliarvioi itseäsi ja sitä voimaa, joka sinussa kytee. Älä myöskään arvostele ikinä muita, jos et ole kulkenut heidän kengissään. Itse sain nimittäin erittäin loukkaavia kommentteja tuohon aikaan, olisi tehnyt mieli vain karjua päin näköä heille, että tulkaapa kokeilemaan kengissäni kulkemista. Jätin kuitenkin tekemättä! Nyt panostan heihin, jotka haluavat huolehtia hyvinvoinnistaan (henkinen, fyysinen ja talous) ja jätän kitisijät omaan arvoonsa. Luon nollasta oman tulevaisuuteni. Luo säkin, sä pystyt siihen! Jos yksikin kokee, että sai voimaa tarinastani, olen onnistunut!

 

Nää tyypit on yksi suurimpia syitä, miksi jaksoin ja jaksan uskoa parempaan. Näiden ansiosta löysin intohimoni ja autan sen avulla muita.

xx Teräsmutsi

6 kommenttia

  1. Luottotiedoton kirjoitti:

    Tää ois osittain voinu olla ihan kun mun kirjoittama! Suurin piirtein heti kun täytti 18 alko kerääntyä kaiken maailman osamaksuja, ihan vaan koska niitä oli mahdollista saada eikä kirpaissu lompakkoa kun ei tarvinnut heti maksaa. Lopulta niitä oli niin paljon, että otin sitten lainan jolla maksoin osareita pois, ja kuinka kävi, nyt on mm se laina perinnässä monien muiden lisäks ja merkintä luottotiedoissa. Toisaalta oon helpottunu, kun tiedän että nyt ei enää ostella laskulle ja osareille, vielä kun jostain löytäisi motivaation ottaa puhelin käteen ja hoitaa asiat kuntoon, vielä pääsee laskupinot kasaantumaan, kun on koko ajan semmonen poissa silmistä, poissa mielestä -vaihe päällä

    • Teräsmutsi kirjoitti:

      Hei ”Luottotiedoton”,

      Täysi-ikäisyys tuo mukanaan vastuuta ja houkutuksia, helppoa ostaa rahalla, jota ei vielä lompakosta löydy. Olet siinä ollut fiksu, että olet yrittänyt yhdistää nuo luotot / osarit. Tuo luottotietojen menettäminen ei lopulta kaada elämääsi. Sillä kuten itse juuri mainitsit, nyt ei ainakaan ostella osareilla eikä laskuilla, samassa veneessä ollaan.

      MÄ USKON SUHUN! Ja tiedän, että sun sisälläsi on voima, jolla saat sen hoidettua asiat järjestykseen. Nyt et anna periksi vaan kaivat ne laskut yms ja avaat! Jos et yksin siihen pysty, pyydä joku luotettava henkilö ja avaa hänen kanssaan ne.

      Mun omilta nettisivuiltani löydät yhteystiedot, jos kaipaat vaikka ihan juttuseuraa ja tukea!

      Oli miten oli, toivotan sulle superina voimaa kohdata haasteet silmästä silmään ja näyttää niille kaapin paikan!

      xx Teräsmutsi / Henna

  2. Jonna kirjoitti:

    Tää kulostaa todella tutulta menolta! Olin itse parikymppisenä yhtä huoleton rahan kanssa. Tein paljon töitä opiskeluiden ohella, mutta eihän ne rahat mihinkään riittäneet vuokran ja biletyksen jälkeen. Ostin tosi paljon ”kaikkea kivaa” osarilla eikä aikaakaan kun kaikki maksut oli ihan tapissa. Pikavippeihinen sortunut koskaan, mutta silloinen kämppis joutui kauheaan kierteeseen niiden kanssa. Mun kohdalla pelastus oli mieheni tapaaminen, jonka rahan käyttö oli todella järkevää. Sain ajoissa itseäni niskasta kiinni ja maksoin kaikki osarit pikku hiljaa pois. Mitään en nykyään enää osarilla osta, jos siinä on korot. Tänä keväänä on tarkoitus satsata Ikean suurempaan kaapistoon ja sen aion kyllä osamaksulla ostaa, mutta siinä ei onneksi ole mitään korkoja. Olen myös päättänyt sen ettei osamaksuja saa olla kuin yksi kerrallaan maksettavana. Muutenkin olen nykyään todella tarkka rahan kanssa!

    • Teräsmutsi kirjoitti:

      Heippa Jonna,

      Sulla on erittäin huikea ja vahva tarina kerrottavanasi. On ihailtavaa, että olet saanut ajoissa itsesi nostettua ylös. Allekirjoitan täysin tuon miehen tapaamisen, se todella voi auttaa ja pelastaa paljolta! Näin uskon itse, nimittäin tiedän, että ilman hänen välillä ärsyttävänkin rauhallisia lausahduksiaan olisi raha-asiani huonommin.
      Erittäin hyvä päätös on myös tuo, että vain yksi osamaksu kerrallaan, silloin homma pysyy hallinnassa!

      OON SUSTA YLPEÄ! Keep it up girl <3

      xx Teräsmutsi

  3. Tiedotonsirppa kirjoitti:

    Ihan kuin mun stooria, tosin minä ryssin luottotietoni päälle 20veenä. Nyt sitten suunta vain ylöspäin. Ulosotossa on paljon saatavia. Olen käynyt velkaneuvonnassa ja nyt niitä aletaan selvittelemään osaavan henkilön kanssa. Ajattelin kanssa pitkään että minähän toimin raha asioissa eritavalla kun oma lähipiiri ja kuinkas kävikään. Samassa suossa sitä nyt rämmitään.
    Nyt maksellaan oppivelkoja korkojen kera. Sain vielä enemmän boostia tästä sun avoimesta kirjoituksesta, et ehkä en ookkaan pohjasakkaa vaikka luottotiedoton oonkin. 🙂 Mähän tein kanssa laskujen kanssa etten avannut enää ollenkaan niitä. Samoin pakoilin puolisoani ja salasin häneltä nuo.
    Nyt maksellaan ja suunnitellaan tulevaa velkaneuvojan kanssa ja tulevaisuus on hieman valoisampi vaikka tietoja ei ole eikä varmasti pariin vuoteen ole palautumassa. Ihanan avoin kirjoitus sulta! Arvostan!

    • Teräsmutsi kirjoitti:

      Moikka ”Tiedotonsirpa”,

      Ensiksi, kiitos omasta avoimuudestasi sekä siitä, että rohkeasti jaoit omaa tarinaasi. Minä arvostan sitä!
      On mahtavaa huomata, että olet aktiivisesti ottanut askelia kohti ”parempaa” huomista. Se jos mikä on tärkeintä! Elämä ei todellakaan pysähdy tai lopu luottotiedottomuuteen, varsinkaan sinun huikealla asenteellasi!!

      Keep it going, askel kerrallaan ja pian huomaat kuinka asiat ovatkin järjestyksessä.

      xx Teräsmutsi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *